*

Ekim Özdemir Mitä jos rakennettaisiin siltoja?

Kaikki blogit puheenaiheesta Lukio

Enkun numeroksi kymppi - "helposti"?

Onko osaavan koululaisen pakko tehdä turhaa työtä

...jotta saisi numeroksi päättötodistukseen kympin?

Kyllä on.

Ainakin mikäli on uskominen poikaani joka pari vuotta sitten sai päättötodistuksen jossa englannin arvosana oli yhdeksän.

Poikani kertoi, että opettaja oli hänelle syyskauden päätteeksi sanonut, että kun teet jatkossa kotitehtävät niin saat päättötodistukseen numeroksi kympin. Poikani ei kotitehtäviä tehnyt. Hän osasi kuitenkin, ja osaa yhä, englantia hyvin, ja ainakin minua paremmin.

Peruskoulun tasokurssit, päättökokeet ja ammattilukiot

Suomalaista koulujärjestelmää, joka on kansainvälisesti tuottanut pitkään hyviä tuloksia, mutta joka on osoittanut viime vuosina rapautumisen merkkejä, on haluttu uudistaa monin tavoin. Eräs tavoiteltava asia on ollut tehokkuus, esimerkiksi välivuosia on haluttu vähentää ja sosialidemokraateille tärkeäksi teemaksi on tullut nykyisellään riittämättömäksi katsotun pelkän peruskoulun kattavan oppivelvollisuuden laajentaminen.

Verotuksesta ja vähävaraisten perheiden nuorten opiskelumahdollisuuksista

Jonkin verran keskustelua on käyty ansiotulo- ja pääomaverotulojen progression kiristämisestä samoin kuin perintöveron korottamisesta paremman tulojentasauksen aikaansaamiseksi. Jotkut ehdotuksista ovat kieltämättä olleet radikaaleja ja niitä on pidetty luonteeltaan omaisuudensuojaa loukkaavina, esimerkiksi perintöveron runsas korottaminen ei toisaalta loukkaa yksilön omaisuudensuojaa, mutta vähentää yksilön määräysvaltaa omaisuudestaan hänen jälkeensä.

Kuuntelin koulunkäynnin asiantuntijoita

Keskustelin eilen parin koulunkäynnin asiantuntijan kanssa siitä, millainen koulun tulisi olla. Neljä erityisen tärkeää teemaa nousi esille.

Koulun tulee innostaa oppimaan

Koulun tehtävänä on totta kai saada koululaiset oppimaan. Koulunkäynnin ja opetuksen tulee tätä varten olla innostavaa ja jokainen koululainen yksilönä huomioivaa. Opetuksen pitää pystyä ottamaan huomioon koululaisten erilaiset oppimistavat ja niitten yhdistelmät. Tärkeintä on kuitenkin se, että tylsä opetus tappaa motivaation ja jopa kääntää koululaisen koulunkäyntiä vastaan.

Mitä koulutusleikkaukset ovat tarkoittaneet käytännössä?

Lähes kymmenen vuoden ajan suomalainen koulutusjärjestelmä on ottanut iskun iskun perään. Mikään yksittäisistä ratkaisuista ei ole kovinkaan dramaattinen, mutta kokonaistilanne on muuttunut. Rahasummista ja prosenteista on helppo puhua, mutta niiden konkreettinen merkitys on mahdotonta hahmottaa, jos ei tunne alaa, josta on kyse. Tällä hetkellä Suomessa toteutetaan Keskustan, Kokoomuksen ja Perussuomalaisten johdolla ehkäpä itsenäisen Suomen sivistysvihamielisintä politiikkaa.

Yksikään oppilas ei saa joutua tasapäistämisen uhriksi

Viime viikolla kohistiin lehdistössä siitä, että 9-vuotias koulupoika oli tehnyt kotitehtäviään pidemmälle kuin luokan opettaja oli määrännyt. Kyseinen opettaja oli lähettänyt tapauksesta oppilaan vanhemmille viestin “sopimattomasta käytöksestä”. Ikään kuin lisätehtävien tekeminen olisi rangaistavaa, vaikka olisi muita kunnianhimoisempi. Oppilaan vanhemmat - aivan perustellusti - pöyristyivät palautteesta.

Jyväskylän lukiokeskustelusta

Lukiokoulutus on ollut keväällä yksi puhuttavimmista aiheista Jyväskylässä. Virkamiestyöryhmän selvityksen pohjalta ja julkisen paineen edessä kaupunginhallitus on päättänyt esittää valtuustolle lisärahoitusta lukiokoulutuksen rahoitukseen. Tästä päätöksestä kaupunginhallitus ansaitsee kiitokset. Toivottavasti nykyinen valtuusto vihdoin ymmärtää, ettei lukiokoulutuksen alasajoa voi enää jatkaa.

Sivistyskaupunki ansaitsee vetovoimaiset lukiot

Jyväskylässä on käyty värikästä keskustelua 2. asteen koulutuksen järjestämisestä kohta kymmenen vuotta. Korpilahden, Jyväskylän maalaiskunnan ja Jyväskylän kaupungin yhdistyessä vuoden 2009 alusta päädyttiin ratkaisuun, missä lukiokoulutuksen järjestäminen siirrettiin Jyväskylän koulutuskuntayhtymälle.

Korjataan lukio-koulutus

Maanantaina 20.2. julkaistu selvitys lukiokoulutuksen tilasta Jyväskylässä on karua luettavaa. Jyväskylä käyttää lukio-opetukseen oppilasta kohden vähiten rahaa suurten kaupunkien vertailussa.

Samaan aikaan koulutuksen hallintoon laitamme suurista kaupungeista eniten rahaa. Vaikka täyttä vertailukelpoisuutta ei saavutettukaan erilaisista tilastoinneista johtuen, on suunta selvä: lukiokoulutuksen tila on kaupungissamme kestämättömällä pohjalla.

Selvitysryhmän esitys lisärahoituksesta on oikeansuuntainen, mutta ei riittävä. Kerran rikottua on vaikea korjata.

Lukio ei saa olla rahasta kiinni

Vastuu toimeentulotuen perusosasta siirtyi vuoden vaihteessa kuntien sosiaalitoimilta Kansaneläkelaitokselle. Siirtymävaiheessa on ollut ongelmia, eikä hakemuksia ole kyetty käsittelemään lakisääteisessä ajassa.

Siirtymävaiheen ongelmien varjoon on jäänyt se, että siirron yhteydessä toimeentulotuen myöntämisperusteet ovat muuttuneet. Näin ei ollut tarkoitus käydä. Laki toimeentulotuesta ja lain soveltamisohje eivät muuttuneet, vain vastuu tuen jakamisesta vaihtui.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä