*

Ekim Özdemir Mitä jos rakennettaisiin siltoja?

Suomalaista ra(u)hanvälitystä

Helsingin Sanomat uutisoi maanantaina 10.7 Suomen hallituksen myöntäneen Robonic-yhtiölle puolustustarvikkeiden vientiluvan Arabiemiraatteihin.

Ulkoministeriö oli antanut asiasta kielteisen kannan, mutta valtioneuvosto kuitenkin lopulta hyväksyi vientiluvan. Puolustusministeriön resurssipoliittisen osaston päällikön Raimo Jyväsjärven mukaan vaakakupissa painoivat suomalaisen yrityksen "tulevaisuus ja työpaikat." 

Uutisen julkaisun jälkeen monet vientilupaa tukeneet tahot riensivät julistamaan, että kyseessä oli ilma-alusten lähetysalustoja – ei aseita, sanan perinteisessä merkityksessä. Tapaus on kuitenkin vain jäävuoren huippu. Aikajaksolla 1.1.2015 – 28.6.2016 Suomi myönsi asevienti- ja puolustustarvikelupia yhteensä 522, joista 50 oli kohdennettu Lähi-itään. Tarkkuuskivääreitä, kranaatinheittimiä, miehistönkuljetusvaunuja, sirpalekranaatteja. Rautaa raahataan jo entuudestaan epävakaisiin ja toimiltaan kyseenalaisiin Lähi-idän maihin, seurauksista välittämättä. 

Saudi-Arabia, Bahrain, Arabiemiraatit, Jordan, Qatar, Kuwait, ja lista jatkuu. Kauppakumppaneita, joiden kanssa Suomi tekee yhteistyötä. Maita, jotka ovat sotkeutuneet Jemenin kaoottiseen sisällissotaan. Saudi-Arabian tiedetään myös olevan terroristijärjestö ISIS:n vahva rahallinen, aseellinen ja ideologinen tukija.

Siviilejä kuolee, mutta ainakin suomalaisten yritysten toiminta ja kysyntä kukoistavat.

It’s just business, nothing personal. 

Suomen ulkopoliittiseen linjaan on kirjattu, että "Suomi turvaa ulkopolitiikan keinoin kansalliset etunsa ja pyrkii edistämään maailmanrauhaa". Ristiriitaisesti Suomi on kuitenkin osaltaan lietsomassa kansainvälisiä konflikteja. Valtionhallinto on kyllä valmis leikkaamaan kehitysavusta ja aseistamaan sisällissodan osapuolia, mutta ihmisten paetessa konfliktialueilta vaadimme rajojen sulkemista. 

Mitä jos panostaisimme konfliktien ratkaisuun, kehitysyhteistyöhön ja kriisinhallintaan yhtä mittavasti? Rauhanvälitys on vientituotteena kestävämpi ratkaisu kuin Patrian kranaatinheittimet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

8Suosittele

8 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (15 kommenttia)

Käyttäjän JariPirppu kuva
Jari Pirppu

itkisitte joskus venäjän,usan,kiinan aseviennistä,suomen asevienti määrällisesti on yhtä tyhjän kanssa,,ja tarpeen nekin työpaikat on täällä suomessa(paitsi vihreille maailmanparantajille) !
-suomen asevientiä sentään valvotaan,esim.venäjän ei mitenkään,,-ja silti suomi on näytelmän konna,voi aikoja,voi tapoja

Käyttäjän ekimozdemir kuva
Ekim Özdemir

Hei Jari, kiitos viestistäsi.

Kyllä kritiikkiä on esitetty myös suurvaltojen toiminnalle. Uskon kuitenkin voivani vaikuttaa parhaiten Suomen asioihin kuin ottamalla kantaa Venäjän, Yhdysvaltojen tai Kiinan toimiin. Vahvasti tuntuu, että rauha on toissijainen tavoite monelle valtiolle.

Osassa näistä kaupoista pyörii niin pienet karkkirahat, että kyseessä on ennemminkin suhteiden luominen tai ylläpitäminen kuin yrityksen voiton kasvattaminen. Sitä suuremmalla syyllä tekee mieli kysyä: onko vaakakupissa taloudellisesti todella niin paljon, että Suomen hallitus voi joustaa ulkopoliittisesta linjastaan?

En myöskään koe hedelmällisenä näkemystä: "jos muualla niin kyllä meilläkin".

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari

Kannattaa toki tehdä yrityksiä vaikuttaa Suomessa, muttei populistisin ja julkisuushakuisin ulostuloin ja asioiden mittasuhteet unohtaen.

Esim. Syyrian konfliktissa lienee kuollut yli 300.000 ihmistä. Ehkä Özdemir voi kertoa, kuinka moni kuoli Suomen aseviennin vuoksi ja kuinka moni suurvaltapolitiikan, ympärysvaltojen ja hullun diktaattorin vuoksi?
Barack Obaman tunnontuskaksi jäi se, ettei hän puuttunut asioihin ajoissa. Siinä olisi Özdemirille miettimistä, miksi palvottu presidentti, joka osallistui Muammar Ghaddafin ja Libyan tuhoon, ei tehnyt juuri mitään syyrialaisten auttamiseksi Al-Assadin kynsistä?
https://www.bloomberg.com/view/articles/2016-09-22...

"The tragedy in Syria is primarily the fault of Assad. But Obama's failure to challenge Assad and his Russian and Iranian supporters has extended the war that has forced so many Syrians to flee their country. It's easy to tweet the truism that these refugees are people, not Skittles. It's much harder to come to terms with the role Obama's inaction has played in upending those people's lives."
---
Ekim Özdemir tosin ylitti US-agendan matalahkon julkaisukynnyksen, mutta oletan, että sekä hän että US menettivät taas palan uskottavuuttaan?

Käyttäjän ekimozdemir kuva
Ekim Özdemir Vastaus kommenttiin #11

Hei Seppo, kiitos viestistäsi. Pahoittelen viivästynyttä vastausta.

Vaikka pidän Barack Obamaa monella mittarilla ansiokkaampana valtiomiehenä kuin istuvaa presidenttiä Donald Trumpia, olen siitä täysin samaa mieltä että Obama epäonnistui ulkopolitiikassaan. Hänen toimettomuutensa Syyrian kanssa on yksi syy, miksi sota on kestänyt jo viiden vuoden ajan. Samoin joukkojen vetäminen Afganistanista, vaalilupauksien mukaisesti, antoi Taleban-ryhmittymälle vakaamman alustan nousta jälleen hallitsevaksi voimaksi Keski-Aasiassa. Lyhytnäköisiä ratkaisuja.

Ihmettelen kyllä, kuinka erikoisesti tekstini voi tulkita. En tietenkään väitä, että Suomella olisi ollut rooli Syyrian murhenäytelmässä. Sen sijaan kritisoin sitä, että Suomi myy aseita ja puolustustarvikkeita Arabivaltioille, jotka ovat osana Jemenin sisällissotaa ja joiden yhteyksiä äärijärjestöihin ei voida sivuuttaa. Suomi näin osaltaan lietsoo konflikteja, päinvastoin kuin ulkopoliittinen linjaus antaa ymmärtää.

Käyttäjän SepSaa kuva
Seppo Saari Vastaus kommenttiin #14

Kiitos vastauksesta Ekim.
Varsinainen pointtini (ehkä turhan laajoine selityksineen) oli se, että mittasuhteet huomioiden Suomen rooli on kohtalaisen olematon sekä konfliktien synnyttäjänä, ylläpitäjänä tai eskaloijana muihin toimijoihin verrattuna ko. alueella.

Oletan, että Suomella on ns. matalan asteen tarve ylläpitää pienten aseiden ja kuljetuskaluston osalta jonkin verran omaa tuotantoa kriisin varalta. Suomen omakin varustautuminen on todella pienimuotoista maailman asemahteihin ja -kauppiaisiin verrattuna. Suomi ei onneksi provosoi edes lähinaapureitaan, vaan osallistuu mieluusti kriisien hallintaan ja siviilitason tehtäviin.

Arabimaissa toimivien järjestöjen "ääri"-luonteisiin en osaa ottaa kantaa, koska en tiedä riittävästi siitä, miten niiden paikallinen 'ääriluonne' siellä koetaan ja miten ne pääsevät käsiksi erilaiseen aseistukseen.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Jätit tuosta syntisten maiden listasta Turkin pois!

Turkki ei ole yhtään parempi, kuin Saudit, ehkä pahempikin, kun Erdo-kaanin uusottomania tappaa omiaan.....

Käyttäjän ekimozdemir kuva
Ekim Özdemir

Hei Juha, kiitos viestistäsi.

Kyllä, lista jatkuu. Aivan kuten totesin tekstissäkin. Turkki on epävakaa ja autoritäärinen valtio.

Käyttäjän JanisPetrus kuva
Juha Hämäläinen

Turkki on teurastanut kurdejaan jo yli 30 - vuotta ja silti Suomi, EU ja Nato taputtaa Erdo-kaania selkään ja tarjoaa ystävyytensä ja uusia tykkejä.

Tosin uusin käänne energiapolitiikassa pelaa Turkkia ulos Aegean meren geopoliittisesta keskiöstä, kun kaasua ja öljyä ei tarvitsekkaan tuottaa Turkin läpi. Tämä toisaalta lisää painetta alueella ja varsinkin Kyproksella, josta putken tulisi kulkea....

Tämä huolestuttaa minua, koska kaikki maat, jossa EU on ollu sähläämässä assosiaatiosopimustensa kanssa yrittäessään varmistaa energian saantinsa, on nyt liekeissä ja jakaantunut!

Onko seuraava tulipalokeskus Kypros ?

Käyttäjän danielantti kuva
Daniel Leppäjärvi Vastaus kommenttiin #5

Eikös myös Ruotsi välitä paljon aseita maailmalle ja Lähi-Itään?

Käyttäjän ekimozdemir kuva
Ekim Özdemir Vastaus kommenttiin #6

Hei Daniel, kiitos viestistäsi. Pahoittelen viivästynyttä vastausta.

Kyllä, Ruotsikin myy aseita Lähi-idän valtioille. Heitäkin voidaan kritisoida yhtä lailla. Toisaalta vuonna 2015 Ruotsi laittoi Saudi-Arabian aseiden vientilistan ulkopuolelle, vedoten maan epävakauteen ja poliittisiin toimiin. En tiedä, mikä tilanne on nyt.

Käyttäjän BirgittaJohansson kuva
Birgitta Johansson

Taloudella ja työpaikoilla ratsastaminen on nykyään aivan liian helppoa. Niitä käytetään milloin minkäkin kyseenalaisen päätöksen verukkeina.

Ympäristön ja ihmisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus tulisi pitää etusijalla päätöksiä tehtäessä, vaikka juuri sillä hetkellä maksaisikin vähän enemmän.

Käyttäjän teresammallahti kuva
Tere Sammallahti

Pakeneeko ihmisiä konfliktialueilta, joille Suomi toimittaa aseita? En itsekään ole erityisen iloinen siitä, että Suomi tekee asebisnestä saudien kanssa tai leikkaa kehitysapua, mutta eivät ne konfliktien juurisyyt tai kuolonuhrit kuitenkaan lie Suomen vientiteollisuuden aikaansaannosta tai edesauttamia.

Käyttäjän ekimozdemir kuva
Ekim Özdemir

Hei Tere, kiitos viestistäsi. Pahoittelen viivästynyttä vastausta.

Jemenissä on maansisäisiä pakolaisia lähes kaksi miljoonaa. Määrä on vielä huomattavasti pienempi kuin esimerkiksi Syyriassa. Jemeniläisiä ei juurikaan ole pakolaisina naapurivaltioissa, johtuen pitkälti Saudi-Arabian tiukasta rajakontrollista. Adeninlahden välillä on kuitenkin paljon liikehdintää, varsinkin Somalian välillä.

Olenkohan kirjoittanut epäselvästi? Suomi ei tietenkään ole Lähi-idän konfliktien juurisyy. Olisi järjen köyhyyttä väittää niin.

Kritiikkini kohdistuikin Suomen kyseenalaiseen ase- ja puolustustarvikekauppaan. Suomen toiminta tässä tapauksessa ei ainakaan ole edesauttamassa rauhan saamista alueille, päinvastoin. Kuten itsekin totesit, saudien kanssa käytävä kauppa on tuomittavaa. Saudi-Arabian yhteydet äärijärjestöihin Syyriassa ja Irakissa ovat tiiviit. Olemme myös kohdanneet massiivisen turvapaikanhakijoiden tulon konfliktien seurauksena. Kuka valvoo mihin aseet ja tarvikkeet lopulta päätyvät?

Kirjoituksessani mainitut maat kuuluvat Saudi-Arabian johtamaan koalitioon Jemenissä. Puolustuministeriön mukaan koalitio on "vakautta lisäävä tekijä alueella". Tohdin väittää toisin. Sisällissodassa mukana oleville maille myytävät aseet ja tarvikkeet tuskin päätyvät koristeiksi?

Käyttäjän dnaumov kuva
Dan Naumov

Paitsi että kehitysavusta on todistetusti merkittävässä määrin HAITTAA ja useassa maassa kehitysapu ESTÄÄ paikallisen talouden kehittymistä (miten voi kilpailla ilmaisen kanssa). Suomi on ruokkinut kansainvälisiä konfliktejä kyllä, mutta täysin päinvastaisella tavalla kuin mitä kirjoittaja väittää.

Toimituksen poiminnat